Siirry pääsisältöön

Vaivaan kuin vaivaan!


Loppuraskauden normaaleihin "vaivoihin" kuuluu öisin heräily, joko vessaan tai muuten vaan valvomaan, kun keho valmistautuu vauvan hoitoon ja yöherätyksiin. Välillä saa heräillä viisikin kertaa tai sitten aamuyön jälkeen ei uni enää tule kunnolla ja päässä pyörii kaikenlaista laidasta laitaan, kun makailee sängyssä. Viime öinä ajatukseni ovat vauvan lisäksi lähinnä pyörineet tämän blogin aiheessa. Pääni pursuaa jatkuvasti ajatuksia, joita pitäisi saada kirjoitettua ylös, joten päätin taas ryhtyä hommiin. Aihe kun on itselle tällä hetkellä niin ajankohtainen ja asia muutenkin kovin tärkeä.

Päätin siis tällä kertaa kirjoitella liikunnan ja virikkeiden tärkeydestä koiran elämässä. Itse olen erittäin aktiivisen koiran omistaja ja olen vuosien varrella huomannut kuinka äärimmäisen tärkeää liikunta ja etenkin aivojen käyttäminen, sekä luontaisten tarpeiden täyttäminen koiralle itse asiassa onkaan. Kaikki mitä teet koiran kanssa on osa isompaa kokonaisuutta, joka pitäisi jatkuvasti pitää mielessä. Mitä tahansa ongelmia koiran kanssa ilmenee, on liikunta ja virikkeistäminen mielestäni se ensimmäinen kohta, jota pitäisi tarkastella lähempää ennen itse ongelmaan pureutumista. Suuri osa käytöshäiriöistä johtuu koiran turhautumisesta, joka muuttaa muotoaan ajan kanssa esimerkiksi ääripäässä aggressiiviseksi käytökseksi. Näitä ongelmia voidaan jo liikunnan ja virikkeiden määrän lisäämisellä ja laadulla lieventää. Kannattaa siis myös vauvan syntymän jälkeen pitää mielessä, että koirallekin on tarjottava tekemistä. Ehkä voit jo etukäteen miettiä auttaisiko puolisosi sinua tässä nykyistä enemmän tai voisiko joku naapuri tai tuttu tulla avuksi ainakin siksi aikaa, kun saatte arjen taas rullamaan normaaliin tahtiin?
Haluan nyt painottaa etenkin koiran aivotyöskentelyn tärkeyttä, sillä mitä enemmän koirasi kanssa touhuat, opetat vaikkapa erilaisia yksinkertaisia temppuja tai teet jotain mitä koirasi jo osaa, sitä paremmaksi sinun ja koirasi välinen side kehittyy. Koira oppii kuuntelemaan sinua, lukemaan elekieltäsi ja ymmärtämään mitä haluat milloinkin ja opit itsekin tuntemaan koiraasi paremmin. Elämä sellaisen koiran kanssa, joka ei ota minkäänlaista kontaktia, voi olla erittäin hankalaa, etenkin jos haluat korjata käytöstä. Aivotyöskentely auttaa koiraasi myös rentoutumaan, sillä sama aika mitä koirasi joutuu käyttämään aivojaan vastaa samaa aikaa remmilenkillä. Kaikki pienikin lisä mitä teet auttaa sinua varmasti pärjäämään paremmin vauvankin saapuessa.

Itse olen joskus tehnyt sen virheen, kun halusin, ettei Salvador olisi eroahdisteinen lähtiessäni kotoa, että pyöräilytin, lenkitin ja käytin puistossa juoksemassa sitä niin paljon, että sen kunto vain kasvoi ja kasvoi, joka tarkoitti sitä, että sen piti saada jatkuvasti enemmän ja enemmän liikuntaa ollakseen turhautumatta. Eli periaatteessa voit myös tarjota liikaa pelkästään liikuntaa koirallesi, jolloin saatat turhautua itse koirasi lisäksi, kun mikään ei tunnu väsyttävän sitä rauhalliseen mielentilaan. On siis tärkeää myös löytää tasapaino liikunnan ja aivotyöskentelyn välillä. Haluathan että kotonasi on rauhallinen karvakorva, kun yrität nukuttaa tai puuhata vauvan kanssa? Energia tulisi purkaa siis ulkosalla tai aktivointitehtävien parissa, ei riehumiseen sinun ja pienen ympärillä. Koti on koiralle lepäämistä, ei riehumista varten.

Yksinkertaisia vaihtoehtoja ovat erilaiset aktivointipallot ja muut lelut, joita voit ostaa eläinkaupasta tai tilata netistä. Valikoima on laaja ja voit valita helposti sellaisia aktivointitarvikkeita, joista juuri sinun koirasi pitää. Meillä koirat saavat näitä leluja silloin tällöin päivän aikana ja aina kun lähden pois kotoa. Näin eroahdistus tai kiellettyjen esineiden tuhoaminen ei pääse alkuun, kun koiralla on tekemistä. Eroahdistus on pahimmillaan aina puoli tuntia ihmisen lähdöstä, jonka jälkeen se alkaa tasaantua. Pääperiaatteena näissä leluissa on herkun saaminen ulos, jossa koira saa käyttää nenäänsä ja aivojaan ongelman ratkaisemiseen. Koirat käyttäisivät luonnossakin paljon enemmän aikaa ruoan etsimiseen, verrattuna siihen, että ruoka tarjoillaan valmiiksi kupista. Voit siis myös antaa päivittäisen ruoka-annoksen tällaisella aktivointilelulla. Mikäli tuntuu, että lelut ovat sinulle liian kalliita tai haluat vaihtelua, voit myös tehdä leluja itse. Voit piilottaa herkkuja vaikkapa käytetyn vessapaperirullan, munakennon tai juomapullon sisään. Tai kalutun putkiluun sisään voi tunkea jotain tahnaa tai koiranmakkaraa ja pakastaa sen, jolloin herkku on vaikeampaa saada ulos. Pelkät luut itsessäänkin ovat hyvää tekemistä koiralle. Luun kaluaminen on luontaista koiralle, jolloin se saa terveellistä syötävää, puhdistaa hampaitaan ja mielekästä puuhaa. Yksi meidän lempipuuhista on luiden tai herkkujen piilottaminen ympäri asuntoa tai pihalle niin ettei koira näe.

Ulkosalla hyvää aktivointia remmilenkin lisäksi ovat esimerkiksi koirapuistot, joista löytyy paljon hajuja, sekä koirakavereita, mikäli koirasi tulee toimeen muiden kanssa. Lisäksi pyöräily tai rullaluistelu käy hyvästä kuntoilusta ja pyöräilyn harjoittelu koiran kanssa on myös hyvää aivotyöskentelyä. Metsälenkit tai muut hankalassa maastossa tehtävät lenkit antavat koiralle myös poikkeavaa ajateltavaa asfaltilla kävelyn sijaan, sekä vahvistavat lihaksia ja niveliä. Jos voit pitää koiraasi vapaana jossakin turvallisessa paikassa, voit pyytää kaveria pitämään koiraa ja piiloutua itse jonnekkin tai piilottaa taas herkkuja tai koiran lempilelun. Ota myös selvää mikä miellyttää omaa rotuasi, eli mihin tehtävään se on luotu. Esimerkiksi noutajalle noutotehtävät ovat mieluisia, vinttikoiralle juokseminen. Vain mielikuvitus on rajana, kun keksit erilaisia aktiviteetteja koirallesi!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rauha maassa.

Tänään kirjoittelen eräänlaisesta harjoituksesta, jota olen koirieni kanssa tehnyt jo jokusen viikon lähes päivittäin. Ehkäpä tästä on hyötyä myös muille odottajille tai jo lapsen saaneille. Itse päätin aloittaa kaikenlaiset harjoitukset hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää, jotta kaikki olisi koirille selkeämpää jo etukäteen. Aikaakaan tuskin on yhtä paljon käytettävissä tällaiseen pikkuisen nyytin saapumisen jälkeen. Toinen koirani Salvador, josta olenkin jo paljon kirjoitellut, on erittäin reaktiivinen koira, joka reagoi siis hyvin helposti ja melko äkkipikaisesti liikkeeseen, ääniin ja ylipäätänsä kaikkeen yllättävään. Tällaisen koiran kanssa oma rauhallinen käytös ja kehonkieli on valttia. En siis koskaan koe tarpeelliseksi elehtiä voimakkaasti ja hihkua motivoidakseni koiraani, joka taas toimii paremmin rauhallisemman ja hitaamman, tai sellaisen koiran kanssa, joka ei ole kovin kiinnostunut tulevasta tehtävästä. Harjoituksella pyrin siis välttämään koiran äkkipikaisia liikkei...

Johtajuusharjoituksia

Upeita tuloksia saatu Herra Pitkäkuonon kanssa erilaisten johtajuusharjoituksien avulla viime aikoina, joista pakko nyt vähäsen kertoa. Ehkä tästä tarttuu teille lukijoille taas muutama vinkki korvan taakse. Olen aina pitänyt huolta siitä, että koirat tietävät minun olevan johtaja erilaisilla arkipäiväisillä asioilla. Tällaisia ovat esimerkiksi ovesta menotilanteet, joissa on siis tärkeää mennä aina itse ennen koiraa. Olipa kyseessä mikä ovi tai portti tahansa. Tämä on mielestäni hyvä olla myös hallinnassa vauvan tuloa varten tai lapsiperheissä, jottei koira ryntäile paikasta toiseen miten sattuu ja esimerkiksi törmää lapseen, hänen ollessaan oven suulla. Meillä koirat istuvat aina ovella siihen asti, että saavat luvan tulla minun perässä. Tätä varten on hyvä opettaa koiralle "odota" käsky, joka vaatii hieman kärsivällisyyttä itseltä, mutta ei loppujen lopuksi ole kuitenkaan kovinkaan hankalaa. Pyydä koira istumaan, tässä tilanteessa yleensä palkkaan koiran heti jo pelkäs...

Arki on ihanaa kun sen oikein oivaltaa! (Viisi kpl uutta vinkkiä lenkkipoluille!!)

Arki vauvan kanssa vain paranee ja paranee päivä päivältä, kun pikkuisemme kehittyy jatkuvasti! Hän on oikea päivänsäde, joka hymyilee, nauraa ja kiljahtelee innostuneesti tämän tästä! En voisi parempaa elämää edes kuvitella, niin rankasti on hän sydämemme valloittanut ja itselleen varastanut. :') Ikää tyttärellemme on kertynyt ensi viikolla jo neljä kuukautta! Kevätkin alkaa jo pikku hiljaa kolkutella ja ulkoilu rupeaa helpottumaan huomattavasti. Pian voimme taas hetkeksi heittää hyvästit paksuille talvivaatteille, vaunujen työntämiselle paksussa lumisohjossa, pakkasrajoille ja koirien jäätyville tassuille! Halusin taas hieman kirjoitella perheemme kuulumisia, vaikka kaikki rullaakin eteen päin aivan mainiosti, eikä ongelmia ole imentynyt. Koirat käyttäytyvät vauvan lähellä kauniisti, kun muistaa ilmoittaa milloin mikäkin käytös on suotavaa, vaikka kakkavaipat ovatkin aina yhtä mielenkiintoisen hajuisia :D Tällä hetkellä lenkkeily sujuu yhä kohtalaisen hyvin. Kuonopanta on...