Siirry pääsisältöön

Mustasukkaisuuttako?

Toivoisin ensimmäiseksi Teitä samaistumaan koiraanne ja miettimään asioita sen kannalta ja näkökulmasta koirana, ei ihmisenä. Kuinka hämmentävää voikaan olla tuon erikoisen hajuisen, näköisen ja kuuloisen nyytin saapuminen taloon. Nyytin jota kaikki yht äkkiä hellivät ja jolle kaikki lepertelevät. Hämmentävää etenkin koiralle, joka on tottunut olemaan se perheen vauva, joka saa kaiken huomion osakseen. Miksi kaikki lepertely ja hellyys osoitettiin eilen ja ehkä viimeiset viisi vuotta vain ja ainoastaan minulle ja tänään jollekkin toiselle? Miksi en tänään pääsekään sänkyyn, sohvalle tai johonkin huoneeseen, jonne olen aina päässyt? Miksi minulle ollaan yht äkkiä kovin vihaisia ja kylmiä?

Saattaa olla, että monissa kodeissa koiralle ei ole vedetty kovinkaan monia rajoja tai mikäli olisikin on ne syytä miettiä uusiksi ennen vauvan saapumista, jotta koira olisi jo tottunut uusiin tapoihin ennen vauvaa, joka jo itsessään on tarpeeksi hämmentävää, sekä koiralle, että sen omistajillekin.

Menen suoraan siis harjoitukseen liittyen lepertelyyn, jota olisi hyvä tehdä mahdollisimman paljon ennen vauvan tuloa. Tämä harjoitus saattaa tuntua monista typerältä, mutta teet sen kaikkien parhaaksi. Usein luullaan koiran olevan mustasukkainen vauvalle, kun koira pomppaa pystyyn ja rientää luoksenne samalla sekunnilla, kun alat leperellä vauvallesi. Koirat tuntevat kyllä iloa ja surua, mutta mustasukkaiseen ajatteluun niiden aivot eivät kykene. Koirasi juoksee luoksesi, sillä se luulee sinun puhuvan sille, kuten aina ennen vauvan tuloa. Olisi siis järkevää harjoitella lepertelyä muille, kuin koiralle jo ennen vauvan tuloa. Sen tulisi oppia ettei kaikki aina ole sille tarkoitettua, eikä sen tarvitse reagoida jokaiseen pehmeämpään äänen sävyyn. Harjoittele lepertelyä mille tahansa esineelle tai ihmiselle koska tahansa. Lepertele miehellesi/naisellesi tai vaikkapa tuolille. Jos koira juoksee luoksesi, käske se pois, vie omalle paikalleen tai käännä selkäsi ja jatka lepertelyä toiselle kohteelle. Tee tätä kunnes koirasi tajuaa, ettei sille puhuta. Toista harjoitusta mahdollisimman usein mieluiten päivittäin. Koirat tarvitsevat noin sata toistoa oppiakseen uuden asian. Vaikka jotkut asiat menevätkin perille jo muutaman toiston jälkeen. Kerro koiralle itse, kun haluat antaa sille jakamatonta huomiota kutsumalla se luokse tai menemällä sen luokse, joka on myös erittäin tärkeää harjoituksen ja koiran kannalta. Emme kuitenkaan halua, että koira kokee itseään hylätyksi.

Meillä tämä harjoitus on aloitettu jonkin aikaa sitten. Edelleen etenkin Salvador saattaa pompata pystyyn, sillä se on jo niin pitkään tottunut olemaan huomion kohteena, joten työskentely jatkuu yhä, vaikka edistystäkin on huomattavasti tapahtunut menneeseen verrattuna.
Lisää harjoituksia luvassa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rauha maassa.

Tänään kirjoittelen eräänlaisesta harjoituksesta, jota olen koirieni kanssa tehnyt jo jokusen viikon lähes päivittäin. Ehkäpä tästä on hyötyä myös muille odottajille tai jo lapsen saaneille. Itse päätin aloittaa kaikenlaiset harjoitukset hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää, jotta kaikki olisi koirille selkeämpää jo etukäteen. Aikaakaan tuskin on yhtä paljon käytettävissä tällaiseen pikkuisen nyytin saapumisen jälkeen. Toinen koirani Salvador, josta olenkin jo paljon kirjoitellut, on erittäin reaktiivinen koira, joka reagoi siis hyvin helposti ja melko äkkipikaisesti liikkeeseen, ääniin ja ylipäätänsä kaikkeen yllättävään. Tällaisen koiran kanssa oma rauhallinen käytös ja kehonkieli on valttia. En siis koskaan koe tarpeelliseksi elehtiä voimakkaasti ja hihkua motivoidakseni koiraani, joka taas toimii paremmin rauhallisemman ja hitaamman, tai sellaisen koiran kanssa, joka ei ole kovin kiinnostunut tulevasta tehtävästä. Harjoituksella pyrin siis välttämään koiran äkkipikaisia liikkei...

Johtajuusharjoituksia

Upeita tuloksia saatu Herra Pitkäkuonon kanssa erilaisten johtajuusharjoituksien avulla viime aikoina, joista pakko nyt vähäsen kertoa. Ehkä tästä tarttuu teille lukijoille taas muutama vinkki korvan taakse. Olen aina pitänyt huolta siitä, että koirat tietävät minun olevan johtaja erilaisilla arkipäiväisillä asioilla. Tällaisia ovat esimerkiksi ovesta menotilanteet, joissa on siis tärkeää mennä aina itse ennen koiraa. Olipa kyseessä mikä ovi tai portti tahansa. Tämä on mielestäni hyvä olla myös hallinnassa vauvan tuloa varten tai lapsiperheissä, jottei koira ryntäile paikasta toiseen miten sattuu ja esimerkiksi törmää lapseen, hänen ollessaan oven suulla. Meillä koirat istuvat aina ovella siihen asti, että saavat luvan tulla minun perässä. Tätä varten on hyvä opettaa koiralle "odota" käsky, joka vaatii hieman kärsivällisyyttä itseltä, mutta ei loppujen lopuksi ole kuitenkaan kovinkaan hankalaa. Pyydä koira istumaan, tässä tilanteessa yleensä palkkaan koiran heti jo pelkäs...

Arki on ihanaa kun sen oikein oivaltaa! (Viisi kpl uutta vinkkiä lenkkipoluille!!)

Arki vauvan kanssa vain paranee ja paranee päivä päivältä, kun pikkuisemme kehittyy jatkuvasti! Hän on oikea päivänsäde, joka hymyilee, nauraa ja kiljahtelee innostuneesti tämän tästä! En voisi parempaa elämää edes kuvitella, niin rankasti on hän sydämemme valloittanut ja itselleen varastanut. :') Ikää tyttärellemme on kertynyt ensi viikolla jo neljä kuukautta! Kevätkin alkaa jo pikku hiljaa kolkutella ja ulkoilu rupeaa helpottumaan huomattavasti. Pian voimme taas hetkeksi heittää hyvästit paksuille talvivaatteille, vaunujen työntämiselle paksussa lumisohjossa, pakkasrajoille ja koirien jäätyville tassuille! Halusin taas hieman kirjoitella perheemme kuulumisia, vaikka kaikki rullaakin eteen päin aivan mainiosti, eikä ongelmia ole imentynyt. Koirat käyttäytyvät vauvan lähellä kauniisti, kun muistaa ilmoittaa milloin mikäkin käytös on suotavaa, vaikka kakkavaipat ovatkin aina yhtä mielenkiintoisen hajuisia :D Tällä hetkellä lenkkeily sujuu yhä kohtalaisen hyvin. Kuonopanta on...