Siirry pääsisältöön

Mustasukkaisuuttako?

Toivoisin ensimmäiseksi Teitä samaistumaan koiraanne ja miettimään asioita sen kannalta ja näkökulmasta koirana, ei ihmisenä. Kuinka hämmentävää voikaan olla tuon erikoisen hajuisen, näköisen ja kuuloisen nyytin saapuminen taloon. Nyytin jota kaikki yht äkkiä hellivät ja jolle kaikki lepertelevät. Hämmentävää etenkin koiralle, joka on tottunut olemaan se perheen vauva, joka saa kaiken huomion osakseen. Miksi kaikki lepertely ja hellyys osoitettiin eilen ja ehkä viimeiset viisi vuotta vain ja ainoastaan minulle ja tänään jollekkin toiselle? Miksi en tänään pääsekään sänkyyn, sohvalle tai johonkin huoneeseen, jonne olen aina päässyt? Miksi minulle ollaan yht äkkiä kovin vihaisia ja kylmiä?

Saattaa olla, että monissa kodeissa koiralle ei ole vedetty kovinkaan monia rajoja tai mikäli olisikin on ne syytä miettiä uusiksi ennen vauvan saapumista, jotta koira olisi jo tottunut uusiin tapoihin ennen vauvaa, joka jo itsessään on tarpeeksi hämmentävää, sekä koiralle, että sen omistajillekin.

Menen suoraan siis harjoitukseen liittyen lepertelyyn, jota olisi hyvä tehdä mahdollisimman paljon ennen vauvan tuloa. Tämä harjoitus saattaa tuntua monista typerältä, mutta teet sen kaikkien parhaaksi. Usein luullaan koiran olevan mustasukkainen vauvalle, kun koira pomppaa pystyyn ja rientää luoksenne samalla sekunnilla, kun alat leperellä vauvallesi. Koirat tuntevat kyllä iloa ja surua, mutta mustasukkaiseen ajatteluun niiden aivot eivät kykene. Koirasi juoksee luoksesi, sillä se luulee sinun puhuvan sille, kuten aina ennen vauvan tuloa. Olisi siis järkevää harjoitella lepertelyä muille, kuin koiralle jo ennen vauvan tuloa. Sen tulisi oppia ettei kaikki aina ole sille tarkoitettua, eikä sen tarvitse reagoida jokaiseen pehmeämpään äänen sävyyn. Harjoittele lepertelyä mille tahansa esineelle tai ihmiselle koska tahansa. Lepertele miehellesi/naisellesi tai vaikkapa tuolille. Jos koira juoksee luoksesi, käske se pois, vie omalle paikalleen tai käännä selkäsi ja jatka lepertelyä toiselle kohteelle. Tee tätä kunnes koirasi tajuaa, ettei sille puhuta. Toista harjoitusta mahdollisimman usein mieluiten päivittäin. Koirat tarvitsevat noin sata toistoa oppiakseen uuden asian. Vaikka jotkut asiat menevätkin perille jo muutaman toiston jälkeen. Kerro koiralle itse, kun haluat antaa sille jakamatonta huomiota kutsumalla se luokse tai menemällä sen luokse, joka on myös erittäin tärkeää harjoituksen ja koiran kannalta. Emme kuitenkaan halua, että koira kokee itseään hylätyksi.

Meillä tämä harjoitus on aloitettu jonkin aikaa sitten. Edelleen etenkin Salvador saattaa pompata pystyyn, sillä se on jo niin pitkään tottunut olemaan huomion kohteena, joten työskentely jatkuu yhä, vaikka edistystäkin on huomattavasti tapahtunut menneeseen verrattuna.
Lisää harjoituksia luvassa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tyyntä myrskyn edellä.

No niin yliajalla ollaan eli 40+1 menossa. Eilen käyty neuvolassa ja vauva oli kyllä vähän laskeutunut ja minun paino pudonnut. Muita merkkejä lähestyvästä synnytyksestä on ollut unen maistuminen vähän liiankin hyvin, kun kroppa valmistautuu synnytykseen, sekä eilinen ilta ja tämä päivä mennyt itkuparkuraivarien parissa. Jonkinmoista hormonimyrskyä siis ilmassa. Harmittavaista kun sille ei itse mitään mahda, vaikka ei ole mitään syytä olla itkuinen tai vihainen. Toivoisin vain että voisin jo olla oma iloinen itseni ja vauva saapuisi valloittamaan sydämemme. Onneksi kultaakin kalliimpi mieheni on ollut ymmärtäväinen ja tukenut minua. Hetki sitten saapui kaupasta lasti kaipaamiani vihreitä kuulia ja muita herkkuja piristämään mieltä :) Kytkettiin eilen pistorasiaan mainostamani D.A.P haihdutin, josta siis luettavissa enemmän "Mielialaan" otsikon alla. Toivotaan että se tuo sopivasti mielenrauhaa koirille minun ollessa sairaalassa ja vauvan tullessa kotiin. Olen nyt myös viime...

Johtajuusharjoituksia

Upeita tuloksia saatu Herra Pitkäkuonon kanssa erilaisten johtajuusharjoituksien avulla viime aikoina, joista pakko nyt vähäsen kertoa. Ehkä tästä tarttuu teille lukijoille taas muutama vinkki korvan taakse. Olen aina pitänyt huolta siitä, että koirat tietävät minun olevan johtaja erilaisilla arkipäiväisillä asioilla. Tällaisia ovat esimerkiksi ovesta menotilanteet, joissa on siis tärkeää mennä aina itse ennen koiraa. Olipa kyseessä mikä ovi tai portti tahansa. Tämä on mielestäni hyvä olla myös hallinnassa vauvan tuloa varten tai lapsiperheissä, jottei koira ryntäile paikasta toiseen miten sattuu ja esimerkiksi törmää lapseen, hänen ollessaan oven suulla. Meillä koirat istuvat aina ovella siihen asti, että saavat luvan tulla minun perässä. Tätä varten on hyvä opettaa koiralle "odota" käsky, joka vaatii hieman kärsivällisyyttä itseltä, mutta ei loppujen lopuksi ole kuitenkaan kovinkaan hankalaa. Pyydä koira istumaan, tässä tilanteessa yleensä palkkaan koiran heti jo pelkäs...

Vauvaperheen arkea ja ulkoilun haasteita. Vinkkejä vinkuvan koiran korjaamiseen.

Tässä vihdoin kuvaa meidän pikkuisesta prinsessastamme! Ikää hänelle on nyt karttunut huimat 10 viikkoa ja nimensäkin hän sai viikko sitten! Pieni nappisilmämme kasvaa hirmuista vauhtia, niin ettei itsekään meinaa pysyä menossa mukana. Eilen oltiin synnyttämässä, huomenna varmaan jo viemme pientämme kouluun! :D Onneksi ei sentään ihan vielä, mutta kehitys on silti huimaa. Hän on kova hymyilemään meille tämän tästä ja jokellellutkin on jo jonkin aikaa! Jännityksellä odotan hänen liikkeelle lähtöään, joka tuo taas uusia haasteita ja vaiheita koirienkin kanssa. Mutta luojan kiitos, siihenkin on vielä reilusti aikaa! Arkemme rullailee erinomaisesti päivä päivältä eteen päin. Ongelmat vauvan ja eläinten yhteiselossa ovat edelleen jääneet hyvin vähäisiksi. Vaikeinta on oikeastaan ollut sovittaa  lenkitysaikoja ja vauvan hoitoa yhteen. Tämä on varmasti hyvin tavanomainen ongelma kaikissa perheissä, joissa on uusi vauva ja koira. Etenkin nyt kunnon pakkasten saapuessa, emme pääse vaunuj...