Siirry pääsisältöön

Mielialaan

Tänään pistetty tilaukseen D.A.P haihdutin, joka on tunnettu ja toimiva tapa auttamaan koiraa kaikissa stressiä aiheuttavissa tilanteissa, kuten meillä nyt vauvan tuloa ajatellen. Haihduttaa siis huoneilmaan koirien omia feromoneja, jotka vaikuttavat rentouttavasti ja lohduttavasti lisäten koiran itseluottamusta huolestuttavissa ja pelottavissa tilanteissa. Uusien ärsykkeiden hyväksyminen on koiralle helpompaa ja auttaa tukemaan koulutusta, kun koira on rennompi. Ei kuitenkaan muuta muutoin koiran luonnetta tai tee siitä flegmaattista, joten ei syytä huoleen. Koiraa tyynnyttävä feromoni on ainetta, jota imettävä emo erittää tyynnyttääkseen pentujaan. Paras mahdollinen tulos saavutetaan, kun yhdistetään myös saatavilla oleva D.A.P panta haihduttimen kanssa. Olemassa on myös suihke, jota voidaan käyttää pakoissa, joissa ei ole pistorasiaa, kuten autossa.  Tuotteet eivät vaikuta muihin eläimiin tai ihmisiin. Kissoille on saatavana oma Feliway suihke.

Suosittelen lämpimästi kaikille vaikka vain ekaksi kuukaudeksi, kun vauva tulee! Eikun ostoksille eläinkauppaan tai esimerkiksi Peten Koiratarvikkeen nettikauppaan, jonka linkki pitäisikin löytyä alempaa sivustoltani. :)

Kommentit

Pauliina sanoi…
Hei ja kiitos hyvästä blogistasi!
Sattumalta tuli vastaan ja pakko oli lukea samantien läpi kokonaan. Mahtavia vinkkejä! Itselläni on kolme ja puolivuotias kääpiösnautseri uros ja vauveli tulossa ensi kesänä. Mutta pitää alkaa jo hyvissä ajoin valmistamaan koiraa pikkuisen tuloon. Vauvoja ei pelkää mutta pikkulapsia vähän säikkyy. Mutta todella utelias ja reipas luonteeltaan. Lisää hyviä neuvoja kaivataan :D
Piia88 sanoi…
Moi!
Luin blokisi ja odotan innolla lisää!
Sain hyviä käytännön vinkkejä, varsinkin nuo johtajuus- ja virikevinkit oli tosi mielenkiintoisia. Itselläni ei ole lasta mutta kova vauva kuume meneillään. 4kk jo yritetty. Hyvä vähän harjoitella etukäteen.. Kiitos sinulle ja toivottavasti jatkat blokisi kirjoittamista piakkoin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Johtajuusharjoituksia

Upeita tuloksia saatu Herra Pitkäkuonon kanssa erilaisten johtajuusharjoituksien avulla viime aikoina, joista pakko nyt vähäsen kertoa. Ehkä tästä tarttuu teille lukijoille taas muutama vinkki korvan taakse. Olen aina pitänyt huolta siitä, että koirat tietävät minun olevan johtaja erilaisilla arkipäiväisillä asioilla. Tällaisia ovat esimerkiksi ovesta menotilanteet, joissa on siis tärkeää mennä aina itse ennen koiraa. Olipa kyseessä mikä ovi tai portti tahansa. Tämä on mielestäni hyvä olla myös hallinnassa vauvan tuloa varten tai lapsiperheissä, jottei koira ryntäile paikasta toiseen miten sattuu ja esimerkiksi törmää lapseen, hänen ollessaan oven suulla. Meillä koirat istuvat aina ovella siihen asti, että saavat luvan tulla minun perässä. Tätä varten on hyvä opettaa koiralle "odota" käsky, joka vaatii hieman kärsivällisyyttä itseltä, mutta ei loppujen lopuksi ole kuitenkaan kovinkaan hankalaa. Pyydä koira istumaan, tässä tilanteessa yleensä palkkaan koiran heti jo pelkäs

Rauha maassa.

Tänään kirjoittelen eräänlaisesta harjoituksesta, jota olen koirieni kanssa tehnyt jo jokusen viikon lähes päivittäin. Ehkäpä tästä on hyötyä myös muille odottajille tai jo lapsen saaneille. Itse päätin aloittaa kaikenlaiset harjoitukset hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää, jotta kaikki olisi koirille selkeämpää jo etukäteen. Aikaakaan tuskin on yhtä paljon käytettävissä tällaiseen pikkuisen nyytin saapumisen jälkeen. Toinen koirani Salvador, josta olenkin jo paljon kirjoitellut, on erittäin reaktiivinen koira, joka reagoi siis hyvin helposti ja melko äkkipikaisesti liikkeeseen, ääniin ja ylipäätänsä kaikkeen yllättävään. Tällaisen koiran kanssa oma rauhallinen käytös ja kehonkieli on valttia. En siis koskaan koe tarpeelliseksi elehtiä voimakkaasti ja hihkua motivoidakseni koiraani, joka taas toimii paremmin rauhallisemman ja hitaamman, tai sellaisen koiran kanssa, joka ei ole kovin kiinnostunut tulevasta tehtävästä. Harjoituksella pyrin siis välttämään koiran äkkipikaisia liikkei

Onnellisesti kotona!

Tervehdys taas kaikille lukijoilleni ja pahoitteluni, kun viime kerrasta on vähän kulunut aikaa! Ymmärrätte varmaan, että arki on viime aikoina ollut hieman erilaista ja olen etsinyt aikaa kirjoittelulle jo jonkin aikaa. :) Pienokaisemme syntyi vihdoin kaksi viikkoa ja kaksi päivää yli lasketun ajan. Haluan jakaa tämän elämäni taianomaisimman ja upeimman suoritukseni teidän kaikkien kanssa. Synnytys jouduttiin käynnistämään, eikä kokemus todella ollut helpoimmasta päästä. Menimme sovitusti aamulla sairaalaan ja aloin saada neljän tunnin välein lääkkeitä, eräänlaisia hormooneja, jotta synnytys alkaisi käynnistymään. Ensimmäiset lääkkeillä aikaan saadut supistukset alkoivat puoli kolmelta yöllä 25 tuntia ennen, kuin vauva oli sylissä. Vietin suurimman osan ajasta kävelemällä ympäri sairaalan käytäviä, kiikkustuolissa kuuman kaurapussin kanssa tai suihkussa, mikä vain antoi edes hetkellisesti paremmat oltavat. Uni jäi siis kaiken lisäksi erittäin vähälle. Onneksi sain kuitenkin tuntien