No niin yliajalla ollaan eli 40+1 menossa. Eilen käyty neuvolassa ja vauva oli kyllä vähän laskeutunut ja minun paino pudonnut. Muita merkkejä lähestyvästä synnytyksestä on ollut unen maistuminen vähän liiankin hyvin, kun kroppa valmistautuu synnytykseen, sekä eilinen ilta ja tämä päivä mennyt itkuparkuraivarien parissa. Jonkinmoista hormonimyrskyä siis ilmassa. Harmittavaista kun sille ei itse mitään mahda, vaikka ei ole mitään syytä olla itkuinen tai vihainen. Toivoisin vain että voisin jo olla oma iloinen itseni ja vauva saapuisi valloittamaan sydämemme. Onneksi kultaakin kalliimpi mieheni on ollut ymmärtäväinen ja tukenut minua. Hetki sitten saapui kaupasta lasti kaipaamiani vihreitä kuulia ja muita herkkuja piristämään mieltä :)
Kytkettiin eilen pistorasiaan mainostamani D.A.P haihdutin, josta siis luettavissa enemmän "Mielialaan" otsikon alla. Toivotaan että se tuo sopivasti mielenrauhaa koirille minun ollessa sairaalassa ja vauvan tullessa kotiin. Olen nyt myös viime päivinä "ajanut alas" koiria, tarkkoittaen siis että olen hieman vähentänyt liikuntaa, jotta liikunnantarve ei heillä olisi niin suuri, kun meillä siihen on pian vähemmän aikaa. Ainakin aluksi kun minä olen sairaalassa ja kotiutuessakin imetyksen harjoittelu ja muutenkin totuttelu uuteen rytmiin uuden perheen jäsenen kanssa vie aikansa, sekä minunkin on palauduttava kunnolla synnytyksestä ennen pitkille lenkeille lähtöä. Kannattanee siis totuttaa koiria jo etukäteen vähän vähemmälle, jottei yllätäen ero entiseen olisi valtaisa. Päivän rutiineja, kuten ruokailu- ja lenkkeilyaikoja saattaa myös olla hyvä hieman sekoittaa etukäteen, sillä et välttämättä vauvan kanssa pääse samalla lailla liikkeelle kuin aiemmin, josta useat koirat voivat suurestikin hämmentyä, turhautua ja ahdistua. Voit antaa tällaisessa tilanteessa jonkin aktivointilelun/luun/ruoan koiralle, jos sinulla kestää ulos lähteminen esimerkiksi imetyksen tai vauvan pukemisen takia ja koira vaikuttaa jo hermostuneelta. Meillä aidattu piha tulee varmasti tässäkin olemaan oikea kultakimpale, kun voimme vapauttaa koirat pihalle tekemään pikaisimmat tarpeensa ja päästämään hieman höyryjä ulos jos lenkille lähtö venyy.
Varaudu myös itse henkisesti sellaiseen, että kaikki eläimet, jopa omat rakkaatkin, saattavat alkaa tuntua todella likaisilta ja kamalilta. Kauhulla odotan kohtaako minua tällainen vähänpuhuttu ilmiö, joka liittyy hormonimyrskyyn synnytyksen jälkeen. Joillekin se iskee jo aikaisemminkin. Onneksi tämä menee ohi muutamassa kuukudessa, mutta ne jotka eivät sitä tiedä saattavat luopua eläimestään, kun olo sen lähellä tuntuu sietämättömältä. Itse kuuluisa eläinkouluttaja Tuire Kaimiokin on tämän henkisen helvetin käynyt läpi, vaikka luulisi työkseenkin eläinten parissa toimivan henkilön viimeiseksi alkavan karsastaa omia eläimiään. Tämmöinen ällötys ei myöskään koske ainoastaan eläimiä, vaan oikeastaan ihan kaikkea. Tämä on todennäköisesti jonkinlainen luonnon oma keino saada emo pitämään pentunsa puhtaana ennen kunnollisen vastustuskyvyn kehittymistä. Älä siis huolestu tai pelästy tämmöisiä tuntemuksia. Ne ovat täysin normaaleja ja menevät itsestään ohi. Puolison tai ystävän apu elukoitten kanssa tässäkin tilanteessa on siis varsin toivottavaa, joten aloita kysely jo hyvissä ajoin.
Nyt iso kiitos ja kumarrus ahkerille lukijoilleni. Toivottakaa onnea jottemme kauaa joutuisi enää odottelemaan pikkuistamme maailmaan. ;)
Kytkettiin eilen pistorasiaan mainostamani D.A.P haihdutin, josta siis luettavissa enemmän "Mielialaan" otsikon alla. Toivotaan että se tuo sopivasti mielenrauhaa koirille minun ollessa sairaalassa ja vauvan tullessa kotiin. Olen nyt myös viime päivinä "ajanut alas" koiria, tarkkoittaen siis että olen hieman vähentänyt liikuntaa, jotta liikunnantarve ei heillä olisi niin suuri, kun meillä siihen on pian vähemmän aikaa. Ainakin aluksi kun minä olen sairaalassa ja kotiutuessakin imetyksen harjoittelu ja muutenkin totuttelu uuteen rytmiin uuden perheen jäsenen kanssa vie aikansa, sekä minunkin on palauduttava kunnolla synnytyksestä ennen pitkille lenkeille lähtöä. Kannattanee siis totuttaa koiria jo etukäteen vähän vähemmälle, jottei yllätäen ero entiseen olisi valtaisa. Päivän rutiineja, kuten ruokailu- ja lenkkeilyaikoja saattaa myös olla hyvä hieman sekoittaa etukäteen, sillä et välttämättä vauvan kanssa pääse samalla lailla liikkeelle kuin aiemmin, josta useat koirat voivat suurestikin hämmentyä, turhautua ja ahdistua. Voit antaa tällaisessa tilanteessa jonkin aktivointilelun/luun/ruoan koiralle, jos sinulla kestää ulos lähteminen esimerkiksi imetyksen tai vauvan pukemisen takia ja koira vaikuttaa jo hermostuneelta. Meillä aidattu piha tulee varmasti tässäkin olemaan oikea kultakimpale, kun voimme vapauttaa koirat pihalle tekemään pikaisimmat tarpeensa ja päästämään hieman höyryjä ulos jos lenkille lähtö venyy.
Varaudu myös itse henkisesti sellaiseen, että kaikki eläimet, jopa omat rakkaatkin, saattavat alkaa tuntua todella likaisilta ja kamalilta. Kauhulla odotan kohtaako minua tällainen vähänpuhuttu ilmiö, joka liittyy hormonimyrskyyn synnytyksen jälkeen. Joillekin se iskee jo aikaisemminkin. Onneksi tämä menee ohi muutamassa kuukudessa, mutta ne jotka eivät sitä tiedä saattavat luopua eläimestään, kun olo sen lähellä tuntuu sietämättömältä. Itse kuuluisa eläinkouluttaja Tuire Kaimiokin on tämän henkisen helvetin käynyt läpi, vaikka luulisi työkseenkin eläinten parissa toimivan henkilön viimeiseksi alkavan karsastaa omia eläimiään. Tämmöinen ällötys ei myöskään koske ainoastaan eläimiä, vaan oikeastaan ihan kaikkea. Tämä on todennäköisesti jonkinlainen luonnon oma keino saada emo pitämään pentunsa puhtaana ennen kunnollisen vastustuskyvyn kehittymistä. Älä siis huolestu tai pelästy tämmöisiä tuntemuksia. Ne ovat täysin normaaleja ja menevät itsestään ohi. Puolison tai ystävän apu elukoitten kanssa tässäkin tilanteessa on siis varsin toivottavaa, joten aloita kysely jo hyvissä ajoin.
Nyt iso kiitos ja kumarrus ahkerille lukijoilleni. Toivottakaa onnea jottemme kauaa joutuisi enää odottelemaan pikkuistamme maailmaan. ;)
Kommentit