Siirry pääsisältöön

Matkalla lähihoitajaksi..

Taas on ollut taukoa blogin kirjoittamisesta.. Elämä 👨‍👩‍👧‍👧🥰😴🥳🐱🐱🐱🐶🐶🤱🏻🏃🏻‍♀️🧘🏻‍♀️🛀🏻🏋🏻‍♀️💅🎒🌱🥑🥕🍷🚗🌜🌞🌨️🧹🛒📝 ja muu some 📵 vie turhan paljon aikaa tämän kanavan käytöltä. Mutta nyt im back. Ainakin taas hetkeksi. Oikeastaanhan tämä on ihan kiva nykyisessä muodossaan. Täältä löytyy otteita oman elämän varrelta, joita voi aina palata lukemaan kun siltä tuntuu.

Tänään olen täällä kuitenkin syystä. Opiskelen lähihoitajksi aikuispuolella monimuotokoulutuksessa. Jeii. 👏👏 Tämä on ollut unelmieni täyttymys ja motivaatiota opiskeluun löytyy näiden kotiäitinä vietettyjen vuosien jälkeen. Ihana kehittää itseään ja päästä aivan uudelle alalle.🤓🤩 Lisäksi kyseinen ala on ollut aina sydäntä lähellä, vaikka en aluksi ajatellutkaan tulevani tälle alalle töihin. Mahdollisuuksia on kuitenkin niin paljon, että löydän varmasti omani joukosta ajan myötä. Saimme siis tänään tehtäväsi digitaalisen toiminnan tunneilta pitää päiväkirjaa tämän hetkisistä opiskeluistamme.📖 Lähdemme muutaman viikon päästä ensimmäiselle tjk-jaksolle, eli työssä järjestettävään koulutukseen, joka tapahtuu päiväkodissa. 👩‍👧‍👦Odotan kovasti opinko matkan varrella jotain uutta vaikka olen ollut paljon lasten kanssa ja minkälainen paikka kyseessä on. Mietin myös kuumeisesti kuinka pärjään viisi viikkoa näkemättä ihania luokkakavereitani 🤭❤️

Tämän päiväkirjan luomisessa käsittelen erilaisia aiheita oppimistani asioista, sekä pohdin myös digitaalisen ympäristön kannalta työtehtäviäni.💻 Toivon saavani lisättyä mukaan kivaa visuaalista sisältöä📸, vaikka haasteita toki on päiväkotiympäristössä valokuvaamiseen ja sisällöntuottamiseen, kun huomioon on tietenkin otettava tekijänoikeudet, yksityisyyden suoja ja muut eettiset periaatteet hoitajan työssä. Mutta oloni on toiveikas ja tehtävä tuntuu mielenkiintoiselta. Tykkäänhän minä sekä kirjoittaa että valokuvata ja luoda. 🎬✏️

Jatkan aiheesta ensiviikon torstaina, kun meillä on taas koulussa tunteja. 
Nähdään silloin! 😊👩🏻‍⚕️




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koulupäivä

Noniin hei vaan taas kaikille! Tänään koulussa taas ja päästiin taas oppimaan monenmoista. Meillä oli tänään vähän lyhyempi päivä ja vain kahta ainetta. Ensiapua ja toimintaa digitaalisessa ympäristössä.  Ensiavussa käytiin läpi vielä uudestaan murtuneen käden sitomista kolmioliinalla, jota päästiin harjoittelemaan parin kanssa. Sitominen muistui aika hyvin aiemmilta tunneilta mieleen, mutta kertausta ja toistoa ei näissä jutuissa ole koskaan liikaa.  Käden sitomisen lisäksi sidottiin jalka tilanteessa, jossa jalan luut ovat murtuneet niin, ettei jalka saa päästä liikkumaan kuljetuksen aikana polvinivelen tai nilkan kohdalta. Jalat sidottiin yhteen, jotta terve jalka tukisi murtunutta jalkaa lastanomaisesti, silloin kun käytössä ei ole kunnollista lastaa. Tärkeää oli sidottessa jalat yhteen, pehmustaa jalkojen väli niin, ettei polven luut ja kehräisen luut pääse hinkkaamaan toisiaan, jolloin näihin kohtiin saattaisi tulla makuuhaavoja pitkän kuljetuksen aikana. Nilkka piti tuk...

Arki on ihanaa kun sen oikein oivaltaa! (Viisi kpl uutta vinkkiä lenkkipoluille!!)

Arki vauvan kanssa vain paranee ja paranee päivä päivältä, kun pikkuisemme kehittyy jatkuvasti! Hän on oikea päivänsäde, joka hymyilee, nauraa ja kiljahtelee innostuneesti tämän tästä! En voisi parempaa elämää edes kuvitella, niin rankasti on hän sydämemme valloittanut ja itselleen varastanut. :') Ikää tyttärellemme on kertynyt ensi viikolla jo neljä kuukautta! Kevätkin alkaa jo pikku hiljaa kolkutella ja ulkoilu rupeaa helpottumaan huomattavasti. Pian voimme taas hetkeksi heittää hyvästit paksuille talvivaatteille, vaunujen työntämiselle paksussa lumisohjossa, pakkasrajoille ja koirien jäätyville tassuille! Halusin taas hieman kirjoitella perheemme kuulumisia, vaikka kaikki rullaakin eteen päin aivan mainiosti, eikä ongelmia ole imentynyt. Koirat käyttäytyvät vauvan lähellä kauniisti, kun muistaa ilmoittaa milloin mikäkin käytös on suotavaa, vaikka kakkavaipat ovatkin aina yhtä mielenkiintoisen hajuisia :D Tällä hetkellä lenkkeily sujuu yhä kohtalaisen hyvin. Kuonopanta on...

Vauvaperheen arkea ja ulkoilun haasteita. Vinkkejä vinkuvan koiran korjaamiseen.

Tässä vihdoin kuvaa meidän pikkuisesta prinsessastamme! Ikää hänelle on nyt karttunut huimat 10 viikkoa ja nimensäkin hän sai viikko sitten! Pieni nappisilmämme kasvaa hirmuista vauhtia, niin ettei itsekään meinaa pysyä menossa mukana. Eilen oltiin synnyttämässä, huomenna varmaan jo viemme pientämme kouluun! :D Onneksi ei sentään ihan vielä, mutta kehitys on silti huimaa. Hän on kova hymyilemään meille tämän tästä ja jokellellutkin on jo jonkin aikaa! Jännityksellä odotan hänen liikkeelle lähtöään, joka tuo taas uusia haasteita ja vaiheita koirienkin kanssa. Mutta luojan kiitos, siihenkin on vielä reilusti aikaa! Arkemme rullailee erinomaisesti päivä päivältä eteen päin. Ongelmat vauvan ja eläinten yhteiselossa ovat edelleen jääneet hyvin vähäisiksi. Vaikeinta on oikeastaan ollut sovittaa  lenkitysaikoja ja vauvan hoitoa yhteen. Tämä on varmasti hyvin tavanomainen ongelma kaikissa perheissä, joissa on uusi vauva ja koira. Etenkin nyt kunnon pakkasten saapuessa, emme pääse vaunuj...