Siirry pääsisältöön

KESÄN HARRASTUKSIA!

Ja niin se aika vaan tälläkin kertaa sitten vierähti! Ihana pieni pullea tyttösemme on ehtinyt täyttää tällä välin jo kokonaiset 1,5-vuotta! Kyllä se aika sitten vaan niin nopeasti kiirii eteen päin, ettei itse meinaa perässä pysyä. Tyttäremme on päivä päivältä suloisempi kaikkine touhuineen ja päähän pistoineen. Hän on erittäin kova mennä viipottamaan ja tahtoakin löytyy samalla tavalla kuin jo ihan pienestä pitäen. On oikea tättähäärä tuo tyttö. Kovasti jo puhelee ja tavailee kaikenlaisia sanoja, sekä laulelee söpösti. Jalat hän otti alleen 11 kuukauden iässä ja tätänykyä hän jo juoksee, hyppii ja kiipeilee mihin vain ikinä pääseekin. Eipä meillä paljon kotona ehditä olla, muuten kuin syömässä ja nukkumassa. Muu aika menee sitten puistoja, lenkkipolkuja ja metsiä koluten. Sanonkin usein että olemme talven päätyttyä aloittaneet aivan uuden elämän, jota se todentotta onkin!

Nyt aivan hiljattain olemme aloittaneet tämän kaiken lisäksi uuden harrastuksen, geokätköilyn! Aivan upea harrastus, joka ei paljoa vaadi. Sitä voi alkaa kuka tahansa halutessaan harrastaa, ilman sen suurempaa välineistöä tai laitteita. Ja mikä parasta sitä voi harrastaa missä vain ja koska vain. Jokaiselle löytyy sopivan helppoja tai vaikeita paikkoja, joissa koluta. Samalla pääsee näkemään uusia paikkoja, joiden olemassa olosta ei ole koskaan tiennyt, vaikka saattavatkin olla ihan naapurissa. Olemme siis ihan koukussa mieheni kanssa tähän geokätköilyyn. Myös pikku neiti tykkää tallustaa äitin ja isin kanssa erilaisissa paikoissa käpyjä keräillen, ja iloitsee kätköjen löytymisestä. Koirillekin tämä on erinomainen harrastus. Pääsevät erilaisiin maastoihin käyskentelemään, saavat yhdessä oloa "lauman" kanssa, ja vähän vaihtelua tavanomaisiin lenkkeihin. Jotkut kouluttavat koiristaan myös geokoiria, jotka auttavat etsimään näitä kätköjä! Hauska koko perheen harrastus siis, johon suosittelen lämpimästi jokaista tutustumaan!
Jos kiinnostuit klikkaa itsesi tänne http://www.geocaching.com/
Jos haluat koirastasi geokoiran klikkaa tänne http://katkoilija.blogspot.fi/2013/03/geokoira-ja-koulutus.html

Pakkohan se on vielä noihin koiriinkin paremmin palata, eli Salvador on nykyään ihan uskomattoman yhteiskuntakelpoinen otus, joka kävelee vierellä, ei kisko, eikä räyhää toisille koirille. Uskomatonta mutta totta lopultakin näyttää siltä että se on alkanut uskoa, ettei kukaan käy sen päälle ja että minä otan ohjat näissä tilanteissa.  Muutenkin se on silmin nähden rauhallisempi ja tasapainoisempi otus. Kulkee mukana kuin unelma, vaikka ison kokonsa vuoksi joutuu yhä olemaan vähän taka-alalla, jottei aiheuta ruhollaan ongelmia. Pikkuinen Mimo sen sijaan on saanut nyt viime aikoina paistatella parrasvaloissa, kun tyttäremme on ominut sen omakseen ja lempipuuhaa onkin Mimon ulkoiluttaminen! Ovat hauskan näköinen parivaljakko, kun kulkevat katuja pitkin rinnakkain. Pihan muut lapsukaiset käyvät lähes päivittäin sitä myös rapsuttelemassa ja ihastelemassa. Mimo mahtuu myös hyvin pyörän peräkärryn tavaratilaan matkustamaan, kun lähdemme vaikkapa rannalle tai geokätköilemään! Näin se on saanut paljon mielekästä puuhaa, silloinkin kun Salvador on joutunut jäämään valitettavasti kotiin. Onneksi se saa kuitenkin lenkkien lisäksi olla lähes tulkoon aamusta iltaan pihallamme ihmettelemässä metsän lintuja ja naapureiden koiria. :)

Kaikki on siis tällä hetkellä oikein mallillaan ja arki jatkuu mukavasti meidän kaksijalkaisten ja nelijalkaisten yhteiselolla. Ainiin! Kissoistakin tyttö on kanssa nykyään kovin kiinnostunut ja naureskelee niiden touhuille. Leikkii niiden kanssa, matkii maukumista ja silittelee näitä myös. :) Haluan toivottaa kaikille oikein lämpimiä ja ihania kesäpäiviä ja kivaa yhdessä oloa koko perheen voimin! Kiitos!





Kommentit

Ihana neitonen, lapset on niin jäätävän itsevarmoja koirien kanssa, jos ne saa pienestä asti oikeat ohjeet. :D Ja tuo Salvador!!! Upea! Ihan ku meidän musti lyhyemmällä turkilla...
Minttu sanoi…
Kiitos palautteesta. On kyllä totta, että tässäkin asiassa voi hyödyntää lasten uskomatonta tapaa oppia ja oivaltaa uusia asioita. Hienosti on meillä tyttö omaksunut tavan silittää nätisti eläimiä ja leikittää niitä. Jämptisti komentaa myös Salvadoria menemään maate samoin kuin äiti ja isi, sekä nykäisee päättäväisesti Mimon remmiä, kun lähtee väärään suuntaan. :D Varmasti kasvaa vielä paremmaksi kouluttajaksi kuin minä!

Metsärannan mustin täytyy olla komea otus :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Johtajuusharjoituksia

Upeita tuloksia saatu Herra Pitkäkuonon kanssa erilaisten johtajuusharjoituksien avulla viime aikoina, joista pakko nyt vähäsen kertoa. Ehkä tästä tarttuu teille lukijoille taas muutama vinkki korvan taakse. Olen aina pitänyt huolta siitä, että koirat tietävät minun olevan johtaja erilaisilla arkipäiväisillä asioilla. Tällaisia ovat esimerkiksi ovesta menotilanteet, joissa on siis tärkeää mennä aina itse ennen koiraa. Olipa kyseessä mikä ovi tai portti tahansa. Tämä on mielestäni hyvä olla myös hallinnassa vauvan tuloa varten tai lapsiperheissä, jottei koira ryntäile paikasta toiseen miten sattuu ja esimerkiksi törmää lapseen, hänen ollessaan oven suulla. Meillä koirat istuvat aina ovella siihen asti, että saavat luvan tulla minun perässä. Tätä varten on hyvä opettaa koiralle "odota" käsky, joka vaatii hieman kärsivällisyyttä itseltä, mutta ei loppujen lopuksi ole kuitenkaan kovinkaan hankalaa. Pyydä koira istumaan, tässä tilanteessa yleensä palkkaan koiran heti jo pelkäs

Rauha maassa.

Tänään kirjoittelen eräänlaisesta harjoituksesta, jota olen koirieni kanssa tehnyt jo jokusen viikon lähes päivittäin. Ehkäpä tästä on hyötyä myös muille odottajille tai jo lapsen saaneille. Itse päätin aloittaa kaikenlaiset harjoitukset hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää, jotta kaikki olisi koirille selkeämpää jo etukäteen. Aikaakaan tuskin on yhtä paljon käytettävissä tällaiseen pikkuisen nyytin saapumisen jälkeen. Toinen koirani Salvador, josta olenkin jo paljon kirjoitellut, on erittäin reaktiivinen koira, joka reagoi siis hyvin helposti ja melko äkkipikaisesti liikkeeseen, ääniin ja ylipäätänsä kaikkeen yllättävään. Tällaisen koiran kanssa oma rauhallinen käytös ja kehonkieli on valttia. En siis koskaan koe tarpeelliseksi elehtiä voimakkaasti ja hihkua motivoidakseni koiraani, joka taas toimii paremmin rauhallisemman ja hitaamman, tai sellaisen koiran kanssa, joka ei ole kovin kiinnostunut tulevasta tehtävästä. Harjoituksella pyrin siis välttämään koiran äkkipikaisia liikkei

Onnellisesti kotona!

Tervehdys taas kaikille lukijoilleni ja pahoitteluni, kun viime kerrasta on vähän kulunut aikaa! Ymmärrätte varmaan, että arki on viime aikoina ollut hieman erilaista ja olen etsinyt aikaa kirjoittelulle jo jonkin aikaa. :) Pienokaisemme syntyi vihdoin kaksi viikkoa ja kaksi päivää yli lasketun ajan. Haluan jakaa tämän elämäni taianomaisimman ja upeimman suoritukseni teidän kaikkien kanssa. Synnytys jouduttiin käynnistämään, eikä kokemus todella ollut helpoimmasta päästä. Menimme sovitusti aamulla sairaalaan ja aloin saada neljän tunnin välein lääkkeitä, eräänlaisia hormooneja, jotta synnytys alkaisi käynnistymään. Ensimmäiset lääkkeillä aikaan saadut supistukset alkoivat puoli kolmelta yöllä 25 tuntia ennen, kuin vauva oli sylissä. Vietin suurimman osan ajasta kävelemällä ympäri sairaalan käytäviä, kiikkustuolissa kuuman kaurapussin kanssa tai suihkussa, mikä vain antoi edes hetkellisesti paremmat oltavat. Uni jäi siis kaiken lisäksi erittäin vähälle. Onneksi sain kuitenkin tuntien