Siirry pääsisältöön

Puuhaa pihalle

Superhyväksi todettu aktivointivinkki niille joilla on oma (aidattu) takapiha, jossa koirat voivat olla! Nyt etenkin, kun kaikkialla taitaa olla lunta ainakin jokunen sentti, tämä on koirille oikein kiva aivotyöskentelyn paikka. Meillä koirat syövät kerran päivässä nappulaa sekoitettuna raakaan lihaan tai muuhun koiranmakkaraan. Joka päivä pyrin myös antamaan lihaisia luita tai esimerkiksi jäisiä mahapalloja tai muita sisäelimiä. Ovat erinomainen täydennys ruokavalioon ja antavat koirille tekemistä. Annan nappulat aina eriaikaan päivästä kuin luut, joka on tärkeää ruoansulatuksen kannalta.


Nyt olen kuitenkin keksinyt antaa aina joka ilta nämä mainitsemani luut/sisäelimet tai kuten eilen luita, mahapalloja, nakin palasia ja kuivattua kanaa ulkona! Heittelen palaset ympäri pihaa lumeen, joten niiden esimiseen menee jonkin aikaa, kun uppoutuvat lumen alle. Näin koirat saavat kivaa aivotyöskentelyä ennen nukkumaan menoa ja toteuttavat näin myös koiraeläimille luontaista käyttäytymistään etsiä itse ruokansa. Toki jos koirat pitävät pelkistä nappuloistaan, voi niitäkin pihalle heittää. Meillä vaan ollaan turhan nirsoja, jotta kurkusta menisi alas kuivia nappuloita ilman lisukkeita. Onhan toisaalta myös ehkä palkitsevampaa etsiä todella hyvän makuisia ja tuoksuisia ruokia, joita joutuu myös vähän pureskelemaan, repimään ja kaluamaan. Tietysti tämän voisi toteuttaa myös vaikkapa lähimetsässä tai pellolla pitkässä remmissä, mutta näin pienen vauvan kanssa on kätevää, kun voimme iltasella katsella lämpimästä ikkunan takaa, kun koirat viihtyvät itsekseen pihalla touhuamassa :)

Have fun!
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Johtajuusharjoituksia

Upeita tuloksia saatu Herra Pitkäkuonon kanssa erilaisten johtajuusharjoituksien avulla viime aikoina, joista pakko nyt vähäsen kertoa. Ehkä tästä tarttuu teille lukijoille taas muutama vinkki korvan taakse. Olen aina pitänyt huolta siitä, että koirat tietävät minun olevan johtaja erilaisilla arkipäiväisillä asioilla. Tällaisia ovat esimerkiksi ovesta menotilanteet, joissa on siis tärkeää mennä aina itse ennen koiraa. Olipa kyseessä mikä ovi tai portti tahansa. Tämä on mielestäni hyvä olla myös hallinnassa vauvan tuloa varten tai lapsiperheissä, jottei koira ryntäile paikasta toiseen miten sattuu ja esimerkiksi törmää lapseen, hänen ollessaan oven suulla. Meillä koirat istuvat aina ovella siihen asti, että saavat luvan tulla minun perässä. Tätä varten on hyvä opettaa koiralle "odota" käsky, joka vaatii hieman kärsivällisyyttä itseltä, mutta ei loppujen lopuksi ole kuitenkaan kovinkaan hankalaa. Pyydä koira istumaan, tässä tilanteessa yleensä palkkaan koiran heti jo pelkäs
2 kommenttia
Lue lisää

Rauha maassa.

Tänään kirjoittelen eräänlaisesta harjoituksesta, jota olen koirieni kanssa tehnyt jo jokusen viikon lähes päivittäin. Ehkäpä tästä on hyötyä myös muille odottajille tai jo lapsen saaneille. Itse päätin aloittaa kaikenlaiset harjoitukset hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää, jotta kaikki olisi koirille selkeämpää jo etukäteen. Aikaakaan tuskin on yhtä paljon käytettävissä tällaiseen pikkuisen nyytin saapumisen jälkeen. Toinen koirani Salvador, josta olenkin jo paljon kirjoitellut, on erittäin reaktiivinen koira, joka reagoi siis hyvin helposti ja melko äkkipikaisesti liikkeeseen, ääniin ja ylipäätänsä kaikkeen yllättävään. Tällaisen koiran kanssa oma rauhallinen käytös ja kehonkieli on valttia. En siis koskaan koe tarpeelliseksi elehtiä voimakkaasti ja hihkua motivoidakseni koiraani, joka taas toimii paremmin rauhallisemman ja hitaamman, tai sellaisen koiran kanssa, joka ei ole kovin kiinnostunut tulevasta tehtävästä. Harjoituksella pyrin siis välttämään koiran äkkipikaisia liikkei
Lähetä kommentti
Lue lisää

Onnellisesti kotona!

Tervehdys taas kaikille lukijoilleni ja pahoitteluni, kun viime kerrasta on vähän kulunut aikaa! Ymmärrätte varmaan, että arki on viime aikoina ollut hieman erilaista ja olen etsinyt aikaa kirjoittelulle jo jonkin aikaa. :) Pienokaisemme syntyi vihdoin kaksi viikkoa ja kaksi päivää yli lasketun ajan. Haluan jakaa tämän elämäni taianomaisimman ja upeimman suoritukseni teidän kaikkien kanssa. Synnytys jouduttiin käynnistämään, eikä kokemus todella ollut helpoimmasta päästä. Menimme sovitusti aamulla sairaalaan ja aloin saada neljän tunnin välein lääkkeitä, eräänlaisia hormooneja, jotta synnytys alkaisi käynnistymään. Ensimmäiset lääkkeillä aikaan saadut supistukset alkoivat puoli kolmelta yöllä 25 tuntia ennen, kuin vauva oli sylissä. Vietin suurimman osan ajasta kävelemällä ympäri sairaalan käytäviä, kiikkustuolissa kuuman kaurapussin kanssa tai suihkussa, mikä vain antoi edes hetkellisesti paremmat oltavat. Uni jäi siis kaiken lisäksi erittäin vähälle. Onneksi sain kuitenkin tuntien
Lähetä kommentti
Lue lisää