Siirry pääsisältöön

Puuhaa pihalle

Superhyväksi todettu aktivointivinkki niille joilla on oma (aidattu) takapiha, jossa koirat voivat olla! Nyt etenkin, kun kaikkialla taitaa olla lunta ainakin jokunen sentti, tämä on koirille oikein kiva aivotyöskentelyn paikka. Meillä koirat syövät kerran päivässä nappulaa sekoitettuna raakaan lihaan tai muuhun koiranmakkaraan. Joka päivä pyrin myös antamaan lihaisia luita tai esimerkiksi jäisiä mahapalloja tai muita sisäelimiä. Ovat erinomainen täydennys ruokavalioon ja antavat koirille tekemistä. Annan nappulat aina eriaikaan päivästä kuin luut, joka on tärkeää ruoansulatuksen kannalta.


Nyt olen kuitenkin keksinyt antaa aina joka ilta nämä mainitsemani luut/sisäelimet tai kuten eilen luita, mahapalloja, nakin palasia ja kuivattua kanaa ulkona! Heittelen palaset ympäri pihaa lumeen, joten niiden esimiseen menee jonkin aikaa, kun uppoutuvat lumen alle. Näin koirat saavat kivaa aivotyöskentelyä ennen nukkumaan menoa ja toteuttavat näin myös koiraeläimille luontaista käyttäytymistään etsiä itse ruokansa. Toki jos koirat pitävät pelkistä nappuloistaan, voi niitäkin pihalle heittää. Meillä vaan ollaan turhan nirsoja, jotta kurkusta menisi alas kuivia nappuloita ilman lisukkeita. Onhan toisaalta myös ehkä palkitsevampaa etsiä todella hyvän makuisia ja tuoksuisia ruokia, joita joutuu myös vähän pureskelemaan, repimään ja kaluamaan. Tietysti tämän voisi toteuttaa myös vaikkapa lähimetsässä tai pellolla pitkässä remmissä, mutta näin pienen vauvan kanssa on kätevää, kun voimme iltasella katsella lämpimästä ikkunan takaa, kun koirat viihtyvät itsekseen pihalla touhuamassa :)

Have fun!
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tyyntä myrskyn edellä.

No niin yliajalla ollaan eli 40+1 menossa. Eilen käyty neuvolassa ja vauva oli kyllä vähän laskeutunut ja minun paino pudonnut. Muita merkkejä lähestyvästä synnytyksestä on ollut unen maistuminen vähän liiankin hyvin, kun kroppa valmistautuu synnytykseen, sekä eilinen ilta ja tämä päivä mennyt itkuparkuraivarien parissa. Jonkinmoista hormonimyrskyä siis ilmassa. Harmittavaista kun sille ei itse mitään mahda, vaikka ei ole mitään syytä olla itkuinen tai vihainen. Toivoisin vain että voisin jo olla oma iloinen itseni ja vauva saapuisi valloittamaan sydämemme. Onneksi kultaakin kalliimpi mieheni on ollut ymmärtäväinen ja tukenut minua. Hetki sitten saapui kaupasta lasti kaipaamiani vihreitä kuulia ja muita herkkuja piristämään mieltä :) Kytkettiin eilen pistorasiaan mainostamani D.A.P haihdutin, josta siis luettavissa enemmän "Mielialaan" otsikon alla. Toivotaan että se tuo sopivasti mielenrauhaa koirille minun ollessa sairaalassa ja vauvan tullessa kotiin. Olen nyt myös viime...
2 kommenttia
Lue lisää

Arki on ihanaa kun sen oikein oivaltaa! (Viisi kpl uutta vinkkiä lenkkipoluille!!)

Arki vauvan kanssa vain paranee ja paranee päivä päivältä, kun pikkuisemme kehittyy jatkuvasti! Hän on oikea päivänsäde, joka hymyilee, nauraa ja kiljahtelee innostuneesti tämän tästä! En voisi parempaa elämää edes kuvitella, niin rankasti on hän sydämemme valloittanut ja itselleen varastanut. :') Ikää tyttärellemme on kertynyt ensi viikolla jo neljä kuukautta! Kevätkin alkaa jo pikku hiljaa kolkutella ja ulkoilu rupeaa helpottumaan huomattavasti. Pian voimme taas hetkeksi heittää hyvästit paksuille talvivaatteille, vaunujen työntämiselle paksussa lumisohjossa, pakkasrajoille ja koirien jäätyville tassuille! Halusin taas hieman kirjoitella perheemme kuulumisia, vaikka kaikki rullaakin eteen päin aivan mainiosti, eikä ongelmia ole imentynyt. Koirat käyttäytyvät vauvan lähellä kauniisti, kun muistaa ilmoittaa milloin mikäkin käytös on suotavaa, vaikka kakkavaipat ovatkin aina yhtä mielenkiintoisen hajuisia :D Tällä hetkellä lenkkeily sujuu yhä kohtalaisen hyvin. Kuonopanta on...
3 kommenttia
Lue lisää

Koulupäivä

Noniin hei vaan taas kaikille! Tänään koulussa taas ja päästiin taas oppimaan monenmoista. Meillä oli tänään vähän lyhyempi päivä ja vain kahta ainetta. Ensiapua ja toimintaa digitaalisessa ympäristössä.  Ensiavussa käytiin läpi vielä uudestaan murtuneen käden sitomista kolmioliinalla, jota päästiin harjoittelemaan parin kanssa. Sitominen muistui aika hyvin aiemmilta tunneilta mieleen, mutta kertausta ja toistoa ei näissä jutuissa ole koskaan liikaa.  Käden sitomisen lisäksi sidottiin jalka tilanteessa, jossa jalan luut ovat murtuneet niin, ettei jalka saa päästä liikkumaan kuljetuksen aikana polvinivelen tai nilkan kohdalta. Jalat sidottiin yhteen, jotta terve jalka tukisi murtunutta jalkaa lastanomaisesti, silloin kun käytössä ei ole kunnollista lastaa. Tärkeää oli sidottessa jalat yhteen, pehmustaa jalkojen väli niin, ettei polven luut ja kehräisen luut pääse hinkkaamaan toisiaan, jolloin näihin kohtiin saattaisi tulla makuuhaavoja pitkän kuljetuksen aikana. Nilkka piti tuk...
Lähetä kommentti
Lue lisää